Konsta kommentoi

Tykkään. Kirjoitat juuri oikeaa asiaa. Tasa-arvoin...

2011-05-31T01:54:05.572-07:00

Tykkään. Kirjoitat juuri oikeaa asiaa. Tasa-arvoinen koulutusmahdollisuus kaikille!

Huolestuttavaa tässä on myös median suhtautuminen,...

2011-05-28T16:18:15.460-07:00

Huolestuttavaa tässä on myös median suhtautuminen, joka tuntuu lähinnä sälyttävän vastuuta lukioille itselleen kirjoitusten ranking-listojen ja tällaisien (kuten toteat, lisäksi ennakkoluuloistenkin) tutkimusuutisointien avulla.

Martti, Ode ei ota segregaation kokonaisvaltaisemp...

2011-05-18T07:07:54.800-07:00

Martti, Ode ei ota segregaation kokonaisvaltaisempiin negatiivisiin vaikutuksiin kantaa. Kun otetaan huomioon että koulumenestys on vahvasti riippuvainen ihmisen sosioekonomisesta taustasta, niin voitaneen olettaa ns. huonojen oppilaitten keskittymisestä aiheutuvan myös sosiaalisten ongelmien kertymistä. Ihmisen opiskelumotivaatioon vaikuttavat muutkin tekijät kuin opiskelutovereiden keskiarvo.

En vastusta empiiristä tutkimusta aiheesta. Itse asiassa voisin jopa vaatia sitä.

Tarvitaan yhä empiriaa, jotta voitaisiin tietää, o...

2011-05-17T05:03:50.757-07:00

Tarvitaan yhä empiriaa, jotta voitaisiin tietää, onko tämä koulujen erikoistuminen hyvä vai huono asia. Ode sen sanoi: http://www.soininvaara.fi/2010/03/01/iso-vai-pieni-lukio/

"Erityistehtävän saaneisiin lukioihin voitais...

2011-05-16T10:08:48.052-07:00

"Erityistehtävän saaneisiin lukioihin voitaisiin järjestää pääsykokeet, mutta vain erityistehtävän mukaisia taitoja mittaamaan."

Tästä voisi kyllä seurata aika voimakasta "erityistehtävien" hakemista. Toisaalta olisi mielenkiintoista tietää, mitä tapahtuisi, jos tämä vaan jätettäisiin tekemättä.

Näin pikkukylän lukion käyneenä, en ihan välttämättä näe suurta ongelmaa tässäkään.

Miten sun mielestä pitäisi ratkaista esittämäsi on...

2011-05-04T21:54:47.907-07:00

Miten sun mielestä pitäisi ratkaista esittämäsi ongelma valtavasta määrästä ihmisiä, jotka eivät saa tehdä sitä mitä haluavat?

Valmennuskurssittamisen kontrollointi voi olla vaikeaa, tai sitten ei. En usko yrittämättä jättämiseen.

No haloo. Valmennuskurssithan ei ole ongelma itses...

2011-05-02T13:03:28.716-07:00

No haloo. Valmennuskurssithan ei ole ongelma itsessään vain seuraus suuremmasta ongelmasta nimeltänsä kestämätön valintakoejärjestelmä. Tästä nyt saa väkiselläkin sen kuvan että sun mielestä tämä valmennusbisnes on suurempi ongelma kuin se ilmiö mikä sen itse asiassa tuottaa. Ei hitossa ole. On totta että valmennuksella voi kasvattaa mahdollisuuksiaan päästä sisään mikä lisää hieman eriarvoisuutta mutta kyllä sinne yliopistoon edelleenkin pääsee myös ns. pelkällä kaurapuurollakin. En jaksa uskoa tämän olevan kovin laajamittainen epätasa-arvoa tuottava ongelma. Sitä paitsi voin omasta lähipiiristä sanoa, että ei tarvitse kummoinen porho olla että pystyy hankkiutumaan valmennuksen pariin.

Mittasuhteiltaan massiivinen kansantaloudellinen ja inhimillistä kärsimystä tuottava ongelma sen sijaan on se kun jengi takoo päätään vuosikaudet siihen yliopiston seinään etenemättä elämässään mihinkään. Kuvittele tilanne jossa jokaista yliopistoon päässyttä kohti jokaisen laitoksen ulkopuolella parveilee kymmenkertainen määrä "haamuja" jotka ei tule sinne ikinä pääsemään. Suomi on yliopistopudokkaiden maa, jossa valtaosa on niitä jotka ei ole päässeet haluamaansa paikkaan vaan siilautuvat ajallaan kuka mihinkin yhteiskunnan sopukkaan tyytymään osaansa. Jengi tappelee keskimäärin useita vuosia ennen kuin pääsee edes opiskelemaan, saati sitten yliopistosta työelämään tekemään sitä tiliä. Saa siinä sitten itkeä alemman eläkeiän perään kun on 30-vuotias ja ei keksi kandin aihetta. Suomessa menetetään valtava määrä kansantuotetta ja henkistä pääomaa sen takia, että porukka ei pääse tekemään sitä mitä haluaa.

Ja väitän vielä että vaikka sulla olisi kaikki valta Suomessa, niin et saisi valmennusbisnestä loppumaan jos alkusyy eli valintakoesysteemi on nykyisellä tolallaan. Toiminnan voi leipoa näyttämään ihan miltä tahansa puheterapiasta maksulliseen tukiopetukseen ja kognitiiviseen cheerleadingiin. Palveluntarjoaja voi laskuttaa ihmeemmin erittelemättä vaikka pelkästään siitä, että pääset juttelemaan tämän kanssa mistä tahansa asiasta. Tietyt ammattiryhmät toimivat juuri näin jo nykyään. Uskallan väittää että valmennusbisneksen määrittely on mahdotonta ja lainsäädännöllisesti erittäin arveluttavaa. Ihan samalla logiikalla pitäisi kieltää lailla konsulttiyhtiöt jotka auttavat yrityksiä menestymään kilpailijoitaan paremmin. Kärjistetty vertaus turkistarhoihin on todella kaukaa haettua kun kelataan minkä luonteisia haittoja toiminnasta aiheutuu: ajattelevien olentojen massamurhaaminen on mun mielestä aika eri kaliiberin rikos kuin auttaa toista ihmistä menestymään paremmin läksyjen luvussa.

"Pääsykokeet testaa mun mielestä aika univers...

2011-05-01T21:50:37.429-07:00

"Pääsykokeet testaa mun mielestä aika universaaleja tiedon sisäistämisen ja soveltamisen kykyjä sekä ennenkaikkea motivaatiota tapella itsensä muiden ohi sisään."

Eikö nää ole aika tärkeitä, jos ajatellaan ihmisten sisäänottojärjestystä? Varsinkin jos opiskeltavat materiaalit ovat alalla oikeasti opiskeltavaa materiaalia.

Jos pääsykokeet mittaisivat universaaleja tiedon sisäistämisen kykyjä, niin samalla panostuksella mihin tahansa pääsykokeeseen pitäisi periaatteessa saada yhtä paljon pisteitä. Näinhän ei ole, esimerkiksi itseltäni meni aate- ja oppihistorian pääsykoe penkin alle samalla kun menestyin biokemian ja biologian pääsykokeissa. Itse uskon tämän indikoivan omaa sopivuuttani luonnontieteelliselle alalle humanistisen sijaan.

Hyvä pääsykoe mittaa mielestäni seuraavia:

1. Motivaatio päästä opiskelemaan omaa alaa

2. Lähtötaso

3. Kyky sisäistää omalla alalla käytettäviä tekstejä

(4. muu soveltuvuus alalle)

Viimeinen ehto on sulkeissa, sillä sitä ei kovin hyvin pysty mittaamaan esseevastauksilla. Joissakin ammattikorkeakoulujen koulutuslinjoissa ei kuitenkaan järjestetä pääsykokeita vaan soveltuvuustestejä (esim. viittomakielen tulkki, ensihoitaja, fysioterapeutti), jotka yleensä kestävät koko päivän ja joihin toimitetaan oma portfolio. Kokeet mittaavat esimerkiksi ryhmätyöskentelytaitoja, koordinaatiota ja psykologisia valmiuksia alalle. Testejä saatetaan täydentää haastatteluilla ja perinteisillä kokeilla.

Yliopisto voisi ottaa mallia ammattikorkeakoulujen opiskelijavalinnasta siinä, että jokaiselle alalle on siellä omanlaisensa valintakoe, eikä kaikkia oteta sisään vain esseevastauksen perusteella. Akateemiset alat ovat kuitenkin niin paljon muutakin kuin tekstin kirjoittamista. Esimerkiksi luokanopettajan tärkein taito tuskin on tuottaa tieteellisiä artikkeleita.

Pääsykokeisiin pätee sama kuin niin moneen muuhunkin asiaan: rahalla saa. Mitä kattavammat ja perusteellisemmat kokeet järjestetään, sitä enemmän hynää kuluu. Periaate pääsykokeissa on kuitenkin mielestäni hyvä, vaikka jokaisen alan pääsykoe varsinkin akateemisella puolella voisikin olla sille paremmin räätälöity.

"Valmennuskursseja ei oikein voi mitenkään suitsia, jos pääsykokeet sisältävät etukäteen opiskeltavaa materiaalia tai ennakkotehtäviä. Ne on laillista liiketoimintaa enkä keksi mitään laillista keinoa miten ne voitaisi "saada kuriin."

Kyllä laillisen liiketoiminnan toimintamahdollisuuksia saa kuitenkin säädellä laeilla. Muutama nopea heitto:

1. Yliopistot voisivat tarjota valmennuskursseja esimerkiksi avoimessa yliopistossa nykyistä huomattavasti edullisemmin. Tämän tehtävän voisi hoitaa myös joku muu taho, esimerkiksi lukiot tai valtio.
2. Valmennuskurssien järjestämisesetä voitaisiin tehdä luvanvaraista toimintaa. Lupaehtoihin voitaisiin ympätä erilaisia yhdenvertaisuutta parantavia pykäliä, kuten kurssien hintakatto.

Turkistarhauskin on laillista liiketoimintaa. Silti se on ihan perseestä ja sietäisi tulla lopetetuksi.

Valmennuskursseja ei oikein voi mitenkään suitsia,...

2011-05-01T04:15:35.813-07:00

Valmennuskursseja ei oikein voi mitenkään suitsia, jos pääsykokeet sisältävät etukäteen opiskeltavaa materiaalia tai ennakkotehtäviä. Ne on laillista liiketoimintaa enkä keksi mitään laillista keinoa miten ne voitaisi "saada kuriin." Harvalle alalle vaaditaan mitään "sisäsyntyisiä" kykyjä tai ominaisuuksi, joita ei voisi opetella ja näin ollen prepata valmennusohjelmilla.

Pääsykokeet testaa mun mielestä aika universaaleja tiedon sisäistämisen ja soveltamisen kykyjä sekä ennenkaikkea motivaatiota tapella itsensä muiden ohi sisään. Pääsykokeen perusteella on varsin vaikea ennustaa kenestä tulisi se oikeasti hyvä sosiologi tai psykologi muutaman vuoden opiskeluiden jälkeen. Mun mielestä kuka tahansa voi oppia ja opetella oikeastaan mitä tahansa ja useimmat joutuvatkin toimimaan näin työelämässään. Useimmissa tietotyöhön kouluttavissa koulutusohjelmissa ei hakijalta tosiasiassa tarvita mitään tiettyä ominaisuutta jonka perusteella tämä voitaisi rankata. Aivan yhtä loogista olisi ottaa porukkaa sisään vaikka pituusjärjestyksen mukaan tai mitata kuka huutaa kovimmin desibelimittariin.

Tuksu, kaikki sisään ja huonoimmat ulos on tavalla...

2011-04-30T08:45:35.311-07:00

Tuksu, kaikki sisään ja huonoimmat ulos on tavallaan oikeudenmukainen tapa järjestää opiskelijavalinta, mutta käsittääkseni melko hintava vaikka se toteutettaisiinkin esimerkiksi tiedekunnan laajuisena.

Musta pääsykokeet on hyvä järjestelmä, kunhan valmennuskurssit saadaan kuriin.

Nyt ois hyvä esittää niitä aidosti poikkeavia vaih...

2011-04-30T04:00:40.114-07:00

Nyt ois hyvä esittää niitä aidosti poikkeavia vaihtoehtoja nykytilanteelle. Jonkinlaisena ratkaisuna vois käydä systeemi, jossa avoimen yliopiston roolia olisi selkeästi kasvatettu ja se oli oikeasti avoin. Nykyäänhän avoimella yo:lla lähinnä rahastetaan monissa kouluissa. Tutkinto-opiskelijaksi sisäänpääsyyn voisi edellyttää esim 25-50 op:n teoriaopinnot alalta, mahdollisesti riittävän hyvillä arvosanoilla jos kilpailu on kovaa. Pointtina ois että jos lukee alan oikeita opintoja, niin niistä voi vähän päätellä onko ala oikeasti oma ja jos näin on, niin on ne tylsät osiot aika hyvin pulkassa. Jos ala ei sitten kiinnostakaan tutkintoon asti, niin siitähän pystyy silti riipaisemaan vaikkapa sivuaineen toiseen tutkintoon. Avoimen yliopiston ajalla voisi käyttää tukikuukausia ihan normaalisti, joten mihinkään loukkuun ei sinällään tarvisi pudota.

Vaikka siirryttäisiin pelkän ylioppilastodistuksen...

2011-04-30T03:39:24.991-07:00

Vaikka siirryttäisiin pelkän ylioppilastodistuksen käyttöön, valmennuskurrsit eivät loppuisi, ne vain muuttuisivat abikursseiksi. Jos rahalla voi kasvattaa todennäköisyyttään päästä haluaamaansa opiskelupaikkaan, jotkut varmasti maksavat.

Jussi, kiitos! Miten oikeusturva heikkenee materi...

2011-04-28T00:09:20.654-07:00

Jussi, kiitos!

Miten oikeusturva heikkenee materiaalien siirron yhteydessä?

Työryhmien koon pienentämisessä on juuri se idea, että mahdollisimman moni pystyisi osallistumaan striimin seuraamiseen. Toisaalta striimaus olisi erinomainen tapa avata työryhmän tai valtuuskunnan työskentelyä myös siinä tapauksessa, että se kokoontuisi huomattavasti ennen liittaria, eikö?

Reaaliaikainen kommentointi ei pidentäisi työryhmän työskentelyä, vaan mahdollistaisi striimin seuraajien välisen keskustelun, jonka pointit välittyisivät kokoustamisen ohessa myös työryhmätyöskentelijöille. Vai oletko eri mieltä?

Deadlinen nosto on minustakin tärkein tapa saada ohjelmaprosessista suunnitelmallisempi. Vaarana on ihmisten putoaminen prosessista, sillä suuri osa vinolaisista ei ole politiikassa kovin kokeneita. Tämä lienee vältettävissä hyvällä tiedotuksella ja sillä sähköisen kulttuurin luomisella, josta postauksessani kirjoitin.

Uskoakseni tärkein tekijä tuossa olisi muutosesity...

2011-04-27T22:59:56.985-07:00

Uskoakseni tärkein tekijä tuossa olisi muutosesitysten deadlinen nostaminen kuukauteen ennen liittaria. Materiaalit pitää olla muuallakin kuin wikissä jäsenistön oikeusturvan vuoksi.

Noiden iltatyöryhmien striimauksella ja chattailulla ei uskoakseni saavuteta mitään erityistä. Striimin seurauksesta kiinnostuneita ovat lähinnä muut kokoukseen osallistujat jotka eivät voi seurata streamia siksi, että osallistuvat samanaikaisesti toiseen työryhmään. Kokouspäivien välisenä yönä kukaan ei enää ehdi tai jaksa katsoa videota ennen äänestyksiä. Reaaliaikaisesta kommentoinnista sen verran, että jo nyt työryhmissä joudutaan rajoittamaan puheenvuoroja ja silti on aivan normaalia, että työryhmä lopettaa vasta kahdelta yöllä.

Jo on toimintaa siellä.>:( Koittakaa pärjätä, k...

2011-02-08T09:04:23.365-08:00

Jo on toimintaa siellä.>:(
Koittakaa pärjätä, kyllä sä vielä jonkun mielekkään paikan saat.

Koita kestää. Paskaa meininkiä riittää. :-(

2011-02-08T08:46:55.660-08:00

Koita kestää. Paskaa meininkiä riittää. :-(

Susia ja muita mainitsemiasi eläimiä ei koskaan ol...

2010-11-02T05:27:33.193-07:00

Susia ja muita mainitsemiasi eläimiä ei koskaan ole hävitetty ihmisen ja ekosysteemin pitkäaikaisen edun nimissä, ainoastaan luonnosta vieraantuneiden harhaisen pelon ja lyhytnäköisen taloudellisen tai viihteellisen edun nimissä. Nostin vieraslajit vain esimerkiksi tilanteesta, jossa jokin laji hävitetään joltakin alueelta ihmisen edun nimissä. Ekosysteemiä suojellaan, jotta ihmisen olemassaolo ei pitkällä aikavälillä vaarantuisi.

"Erityisesti petohierarkian huippulla lajin katoamisella on vähäiset vaikutukset koko ekosysteemin selviytymiseen. Esimerkiksi suden tai norpan katoaminen ei todennäköisesti kaataisi ekosysteemiä vaan se sopeutuisi huippusaalistajien poissaoloon."

Painotan edelleen varovaisuusperiaatteen tärkeyttä. Vaikka huippupedon katoaminen ei _välttämättä_ aiheuttaisi ekosysteemin suoranaista hajoamista, niin jokaisen lajin katoaminen tekee siitä arvaamattomamman ja epästabiilimman. Ravintoverkkojen päätyjen vaikutus alempiin tasoihin ei välttämättä ole voimakas, mutta se on laaja. Ihmiskunnan toiminta ei pitkällä aikavälillä voi jatkua, mikäli sen takia sukupuuttonopeus on merkittävästi koholla.

"Ihmisten sosiaalista ja/tai taloudellista hyvinvointia näiden lajien poistuminen maailmankaikkeudesta ikuisesti taas kasvattaa(pelon väheneminen, saaliiden kasvu). "

Tästäkin olen eri mieltä. Pedot ovat tärkeä osa kaikkien ihmisten syväkulttuuria ja niiden kantojen keinotekoinen alasajo on aiheuttanut muun muassa hirvikolareita ja taimikkotuhoja.

On totta, että joidenkin uhanalaisten eläinten suojelu on taloudellisesti tehotonta, jos ajatellaan ihmikunnalle koituvaa netto-onnellisuutta. Saimaannorpan suojelun aiheuttama mielipaha mökkeilijöille on eittämättä suuri verrattuna Saimaannorpan tunnettuun merkitykseen biosfääriä vakauttavana voimana. Nojaan kuitenkin kolmeen periaatteeseen oikeuttaessani itselleni sen olemassaolon turvaamiseen tähtäävät pakkotoimet.

1. Varovaisuusperiaate. Ihminen tietää loppujen lopuksi luonnosta niin vähän, että sen prosesseihin vaikuttavat toimet tulisi oikeastaan lopettaa kokonaan. Tietämättömän on mahdotonta arvioida tekojensa oikeutusta tai vaikutuksia.

2. Velvollisuuseettinen näkökulma. Lajien nopeutettuun sukupuuttoon johtavia toimia ei biologisen tietämyksen valossa voi hyväksyä yleiseksi laiksi.

3. Esteettinen näkökulma. Luontokappaleet ovat kaunis osa jotain itseään suurempaa. Ne kantavat perimässään koko planeettamme historiaa, ja niillä on jokaiselle ihmiselle paljon opetettavaa siitä, mitä me todellisuudessa olemme. Lisäksi jokainen laji ja alalaji on ainutlaatuinen, korvaamaton. Jo tämän seikan tulisi nostaa niiden hävittämisen kynnys todella korkealle, ehkä jopa ylittämättömäksi.

"Ja kehtaako kukaan enää nykyään väittää, ettei esim ihmisapinoilla ole itsestään selvää ja luontokappaleista itsestään lähtevää olemassaolon oikeutta? Espanjassa näillä on jo ihmisoikeudetkin!"

Kaikkien eliöiden oikeus olemassaoloon on mielestäni vain sopimuskysymys, sillä oikeutta olemassaoloon ei voi millään kokeella todentaa.

Ymmärrän, että edellä mainitsemani periaatteet ovat hataralla pohjalla ja saattavat tuntua jostakusta jopa vastenmielisiltä. Mielestäni ne ovat kuitenkin parempia kuin sokea luottaminen omiin tuntemuksiin tai johonkin näkymättömään, olemassaolon oikeuttavaan voimaan. Yhteisiä, koko maailmaa koskevia periaatteita pitää pystyä perustelemaan pitävämmin. Loppujen lopuksi nämä kaksi lähestymistapaa eivät kuitenkaan ole kovin kaukana toisistaan. Niillä on yhteinen tavoite: ihmisille ja eläimille hyvä, kaunis maailma.

” Joka tapauksessa on esimerkkejä siitä, että ekos...

2010-11-01T06:27:40.463-07:00

” Joka tapauksessa on esimerkkejä siitä, että ekosysteemille ja ihmisille haitallisia eliölajeja pyritään hävittämään alueellisesti sukupuuttoon, esimerkiksi vieraslajien tapauksessa”

Jep, näin on esimerkiksi suden, karhun, merimetson, ahman ja saimaanorpan tapauksissa. Vieraslajit on taas eri case, koska siinä pyritään useimmiten suojelemaan alkuperäistä luontoa, ei ihmisen etua.

Erityisesti petohierarkian huippulla lajin katoamisella on vähäiset vaikutukset koko ekosysteemin selviytymiseen. Esimerkiksi suden tai norpan katoaminen ei todennäköisesti kaataisi ekosysteemiä vaan se sopeutuisi huippusaalistajien poissaoloon. Ihmisten sosiaalista ja/tai taloudellista hyvinvointia näiden lajien poistuminen maailmankaikkeudesta ikuisesti taas kasvattaa(pelon väheneminen, saaliiden kasvu). Näin ollen täysin ihmiskeskeisellä näkökulmalla voime löytää helpostikkin lajeja, jotka kannattaisi tällä logiikalla terminoida tai ainakin lopettaa näiden suojelu.

Jos ihmisen hyvinvointi on määräävänä tekijänä eikä luonnolle nähdä mitään välinearvoa kummempaa on myös ympäristöpolitiikan perustelu vaikeaa. Tulisiko Pandojen suojelu esim. lopettaa, koska samoille yaneilla saadaan ihmisen hyvinvointia kasvatetuksi tehokkaammin sijoittamalla ne muihin kohteisiin? Tulisiko ympäristön suojelua harjoittaa siis siten että varat laitettaisiin ensisijaisesti kohteisiin, joilla kykenemme kasvattamaan ihmisten hyvinvointia pitkällä tähtäimellä? Tulisiko ympäristön suojeluun panostaminen lopettaa siinä rajahyötypisteessä, jossa luonnon hyvinvoinnin takaamisen ihmisen hyvinvointiin vaikuttavat heijastinvaikutukset ovat pienempiä kuin saman rahan sijoittaminen suoraan ihmisen hyvinvointiin?

Ja kehtaako kukaan enää nykyään väittää, ettei esim ihmisapinoilla ole itsestään selvää ja luontokappaleista itsestään lähtevää olemassaolon oikeutta? Espanjassa näillä on jo ihmisoikeudetkin!

"Mut entäs silloin kun ei lepää? Jos tapamme ...

2010-11-01T04:54:30.169-07:00

"Mut entäs silloin kun ei lepää? Jos tapamme vaikka jonkun syvänmeren kalalajin sukupuuttoon niin sillä todennäköisesti ei ole mitään vaikutusta hyvinvointiimme. Onko siis mielestäsi ihan ok tappaa kyseinen laji? Entä jos saamme kiistattomasti tutkituksi että saimaannorpan olemassa olo on pitkällä tähtäimellä pois ihmisen onnellisuudesta ja hyvinvoinnista. Onko silloin velvollisuutemme laittaa kuuttiverkot vesille?"

Myönnän: en usko ihmisten koskaan voivan ymmärtää luontoa niin hyvin, että he voisivat tehdä päätöksiä lajien olemassaolon oikeutuksesta. Syvänmeren lajeillakin on paikkansa aineiden kierrossa, ja tarpeeksi monen näennäisesti merkityksettömän lajin sukupuutto voi aiheuttaa ekokatastrofin.

Saimaannorppaesimerkki on niin kaukaa haettu, että minun on vaikeaa suhtautua siihen. Kiistattoman tiedon edessä minunkin olisi ehkä pakko nöyrtyä. Oletan toki, että tutkimuksessa on otettu huomioon myös kulttuuriset tekijät. Joka tapauksessa on esimerkkejä siitä, että ekosysteemille ja ihmisille haitallisia eliölajeja pyritään hävittämään alueellisesti sukupuuttoon, esimerkiksi vieraslajien tapauksessa. Elämälle vieraan lajin ilmaantuessa se pitäisi loogisesti ajateltuna hävittää tai ainakin eristää luonnosta.

"Entä jos ihmiskunta muuttaisi Andromedaan, eikä siis olisi enää millään lailla riippuvaisia Telluksen järjettömien, tulevaisuutta suunnittelemattomien ja toisistaan viis veisaavien otusten olemassaolosta. Olisiko tällöin ihan ok tappaa yksilöitä ja lajeja etänä sieltä kaukaa?"

Andromeda menee hyvinvoinnille, ekosysteemille ja kulttuurille haitallista saimaannorppaakin kauemmaksi todellisuudesta, mutta vastaan silti. En usko ihmiskunnan voivan varmistua Telluksen elämän tarjoamista hyödyistä äärettömän avaruuden muille tähteinvälistä matkaamista harjoittaville sivilisaatioille saatikka tuleville ihmissukupolville. Tellus olisi silti osa elävää ihmiskunnan historiaa ja merkittävä tutkimuskohde esimerkiksi Alfa Centaurin piipohjaisille eliöille.

"Mun mielestä ihmisryhmien, edes enemmistöjen...

2010-11-01T00:24:11.368-07:00

"Mun mielestä ihmisryhmien, edes enemmistöjen ei pitäisi peukaloida näin voimallisesti mitään, mitä he eivät ymmärrä. Etenkään jos peukaloinnin kohteen harteilla lepää koko ihmis- ja eläinkunnan hyvinvointi."

Mut entäs silloin kun ei lepää? Jos tapamme vaikka jonkun syvänmeren kalalajin sukupuuttoon niin sillä todennäköisesti ei ole mitään vaikutusta hyvinvointiimme. Onko siis mielestäsi ihan ok tappaa kyseinen laji? Entä jos saamme kiistattomasti tutkituksi että saimaannorpan olemassa olo on pitkällä tähtäimellä pois ihmisen onnellisuudesta ja hyvinvoinnista. Onko silloin velvollisuutemme laittaa kuuttiverkot vesille?

"Olemassaololla ja elämällä ei mielestäni lähtökohtaisesti ole muuta arvoa, kuin tulevaisuutta suunnittelevien ja toisistaan välittävien eläinten onnellisuuden säilyttäjänä."

Entä jos ihmiskunta muuttaisi Andromedaan, eikä siis olisi enää millään lailla riippuvaisia Telluksen järjettömien, tulevaisuutta suunnittelemattomien ja toisistaan viis veisaavien otusten olemassaolosta. Olisiko tällöin ihan ok tappaa yksilöitä ja lajeja etänä sieltä kaukaa?

"Ilman ihmistä ei tätäkään keskustelua käytäisi. "

Katso aiemman kommentin viimeinen virke.

Ei, kyllä mä oon ihan tosissani. Oon pyrkinyt vetä...

2010-10-31T22:15:31.368-07:00

Ei, kyllä mä oon ihan tosissani. Oon pyrkinyt vetämään maailmankatsomustani kohti pienimpiä yhteisiä nimittäjiä, koska en usko totuuteen.

Mun mielestä ihmisryhmien, edes enemmistöjen ei pitäisi peukaloida näin voimallisesti mitään, mitä he eivät ymmärrä. Etenkään jos peukaloinnin kohteen harteilla lepää koko ihmis- ja eläinkunnan hyvinvointi.

Olemassaololla ja elämällä ei mielestäni lähtökohtaisesti ole muuta arvoa, kuin tulevaisuutta suunnittelevien ja toisistaan välittävien eläinten onnellisuuden säilyttäjänä.

Ilman ihmistä ei tätäkään keskustelua käytäisi.

"En itse usko luonnon itseisarvoon, mutta usk...

2010-10-31T14:10:50.779-07:00

"En itse usko luonnon itseisarvoon, mutta uskon luonnon monimuotoisuuden olevan edellytys tulevien sukupolvien materiaaliselle ja henkiselle hyvinvoinnille. "

Et "usko" luonnon itseisarvoon? Oot sä Konsta tosissas, vai onk tä joku "esitetään ihmiskeskeisiä hyötynäkökulmia, jotta saavutetaan uskottavuutta" -juttuja?

Ja joo mä tiedän, et on filosofisesti epäkorrektia sanoa, että jollakin on itseisarvo, koska tällöin sanoja sen kohteelle itselähteisesti "antaa". Mutta jos ei mennä tuonne saakka vaan ajatellaan, että onko omasta mielestä luonnolla ja luontokappaleilla oikeus olla olemassa ihan vaan sen olemassaolon vuoksi vai ei niin...

Mökkeilyäkin voi tehdä ekommin, mutta se vie kaike...

2010-06-23T09:09:41.553-07:00

Mökkeilyäkin voi tehdä ekommin, mutta se vie kaikesta huolimatta aivan liikaa tilaa sekä luonnolta että luonnossa liikkujalta.

Sekä tila- että energianäkökulmasta olisi kuitenkin fiksua keskittää mökkeily vuokralle. Yrityksillä on paremmin varaa varustella mökit ympäristöystävällisesti kuin yksittäisillä ihmisillä - ja ne on siihen myös helpompi velvoittaa.

Itse kuulin noin vuosi sitten keskustelua ympärivu...

2010-06-22T14:26:18.066-07:00

Itse kuulin noin vuosi sitten keskustelua ympärivuotisten (onko ne nyt sitten talvilämpimiä?) mökkien downshiftaamisesta. Kannatettava idea.

Oma mökkimme on kaukana kaikesta ja valot sekä jääkaappi toimivat aurinkoenergialla. Eräs harmin aihe on kaivon puute ja kaukainen sijainti.

Totta puhuen valot ja jääkaappi olisi helppo korvata, mutta en sitten tiedä onko siihen edes tarvetta, jos sähkö tulee auringosta? Vedenkään kuljetus ei olisi mahdotonta polkupyörällä, mutta tulen luultavammin käyttämään siihen taksia.

Anni, komppailen sun ajatuksiasi täysillä. Anonyym...

2010-06-11T05:54:42.119-07:00

Anni, komppailen sun ajatuksiasi täysillä. Anonyymille voisin kommentoida, että ympärileikkaaminen on toimenpiteenä eri sukupuolille varsin erilainen. Esimerkiksi terveydellisistä syistä voidaan ympärileikata suomalaisiakin miehiä ilman, että se vaikuttaa heidän elämänlaatuansa heikentävästi. Mitä tulee kunniamurhiin yms, niin en katso niiden kuuluvan kirjoituksessa mainitsemaani yleiseen inhimillisyyteen.

Tavoitteena tulisi olla sekulaari yhteiskunta, joka kohtelee jokaista ihmistä yksilönä eikä edustamansa viiteryhmän jäsenenä.

Toki viiteryhmäajattelulla on hyvätkin puolensa esimerkiksi tukia kohdennettaessa, mutta sen tulisi yhteiskunnan mittakaavassa pysyä hallinnollisena työvälineenä, ei arkeen asti ulottuvana erottajana.