maanantai 24. toukokuuta 2010

Puheenvuoroni Vihreiden puoluekokouksessa 2010

Ensimmäistä puheenvuoroani siteerattiin Huvudstadsbladetissa. Kommenttikeskustelu on aika helmeä luettavaa.

Rakas puoluekokousväki!

Vihreä Liitto on edistyksellinen puolue. Siksi on hassua, että kielipolitiikassa ripustaudumme yli 200 vuotta vanhaan painolastiin.Ruotsin kielen pakollisuus ja sen lähes uskonnolliset mittakaavat saava arvostaminen työelämässä ovat vanhentunutta politiikkaa.

Me vihreät kannatamme monikulttuurisuutta, ja kieli on kulttuurin ehkä tärkein osatekijä. Haluamme luoda Suomen, jossa kaikenvärisillä ja -kielisillä ihmisillä on mahdollisuus osallistua yhteiskunnan toimintaan mahdollisimman helposti. Bikulttuuriin kahliutuminen sopii tähän tavoitteeseen kovin huonosti.

Alueiden kieliryhmien todellinen koostumus tulisi jatkossa ottaa entistä paremmin huomioon niin koulutuksessa kuin työelämässäkin. Joensuussa tulisi voida opiskella ruotsin sijasta venäjää. Itä-Helsingin terveyskeskuksissa tulisi työhönotossa arvostaa somalikielentaitoa, eikä ruotsin osaamiseen tulisi tällaisissa tapauksissa kiinnittää nykyisenkaltaista huomiota.

Haluamme olla edellä kaikilla politiikan osa-alueilla. Kun muut puolueet tyytyvät ilmastopolitiikassa 20% päästövähennyksiin, meidän tulee vaatia 90%. Kun muut puolueet takertuvat bikulttuurisuuteen, meidän on edistettävä aitoa monikulttuurisuutta. Tämä työ alkaa kaikkien kielten tasavertaisesta arvostamisesta ja historian painolastin hylkäämisestä.

---

Toinen puheenvuoroni käsitteli jätteenpolttolaitosten kuolleistaheräämistä.

Rakkaat kanssavihreät!

Ette ehkä tiedä sitä vielä, mutta kaatopaikat ovat ystäviämme. Ne ovat ravinnonlähteitä monille eliöille ja ennen kaikkea hiilinieluja. Kaatopaikalle kannettu muovi kun maatuu kovin hitaasti.

Kaatopaikat Suomessa ovat kuitenkin vaarassa kuolla sukupuuttoon. Syynä ovat kaikkialle nousevat jätteenpolttolaitokset, jotka ryöstävät kaatopaikoilta kasvun edellytykset.

Jätteenpolttolaitokset ovat kunnallisteknikoiden toteenkäynyt päiväuni, joka sekä hävittää jätettä että jauhaa kunnalle rahaa energiantuotannolla Yksi asia on kuitenkin jäänyt huomaamatta; ei se jäte mihinkään katoa.

Se leviää ilmakehään koko maailman taakaksi.

Väitetään, että polttolaitokset korvaavat hiiltä energianlähteenä. Todellisuudessa ne kuitenkin torppaavat puuta ja muita kestävämpiä vaihtoehtoja. Kun öljyriippuvuuden lonkerot kietoutuvat sekä jätehuollon että energiantuotannon ympärille, ei kestäviä ratkaisuja saada toteutettua pitkään aikaan, ehkä koskaan. Siksi fossiilisen jätteen polttamisesta on luovuttava.

5 kommenttia:

  1. Hienoa, että vihreissä on muitakin kuin menneisyyden vankeja (Niinistö, Sinnemäki).
    Pakkoruotsi on tulppa monipuolisen kieltenopetuksen tiellä.
    Sen sanoo nykyään jopa EK-elinkeinoelämän keskusliitto.

    http://www.ek.fi/www/fi/index.php?we_objectID=11011

    VastaaPoista
  2. Kiitän hyvästä ehdotuksesta!

    Olen seurannut maahanmuuttajalasten kotoutumista ja ihmettelen, miksi heille niin aniharvoin haetaan vapautusta ruotsin kielestä. Ilmeisesti täytyy olla lähes suomenkielentaidoton, jotta vapautusta haetaan. Ilmeisesti maahanmuuttajaperheissä myös pelätään sitä, miten käyt työpaikan saannin, jos ruotsia ei ole luettu.

    Kun koulussa on lähes puolet lapsista joko maahanmuuttajia tai perhetaustaltaan osittain muusta kulttuurista ja heillä olisi tuomisinaan lukuisia vahvoja, tarpeellisia kieliä suomalaiseen yhteiskuntaan, tuntuu kovalta, että heidän kohdallaan taistellaan ruotsin kanssa ja kalliita erityisopetustunteja laitetaan ruotsin erityisopetukseen ja laiminlyödään kotikielten opetus.

    Kuinka monta kieltä voi kohtuudella kotoutuvalta lapselta ja nuorelta vaatia?

    Meillä on myös paljon suomenkielisiä lapsia, joiden kielellinen kehitys on hitaampaa ja joille tekisi hyvää Ruotsissa käytössä olevan kielivalinnan tapaan vahvistaa englantia sen sijaan, että he joutuvat aloittamaan uuden kielen seiskalla. Kiepon D-vaihtoehto on liian rankka. Pehmennetään sitä Ruotsin pedagogisesti pohditummalla mallilla.

    VastaaPoista
  3. Etsin tilastoja Ruotsista ja löytyi sivu
    http://www.skolverket.se/sb/d/1638/a/19638
    ja sieltä kohta "Innehåll - Språkstudier", josta aukeni Excel-taulukko täynnä lukuja. Tulkitsin niitä seuraavasti:

    Kaikki oppilaat Ruotsissa lukevat ruotsia (ja osa myös kotikieltä lisäksi) sekä englantia.

    Toista vierasta kieltä, vaihtoehtoa "moderna språk", luki tytöistä 72,6% ja pojista 60,6%. Vaihtoehtona on ilmeisesti lukea vahvennettua äidinkieltä ja/tai ruotsia toisena kielenä ja/tai lisäenglantia. Ihan järkevä vaihtoehto maassa, jossa on paljon maahanmuuttajia. Samalla huomioidaan myös ruotsia äidinkielenään puhuvat hitaasti kielellisesti kehittyvät oppijat.

    Nopeasti laskettuna näyttäisi eri kieliä luettavan toisena kielenä seuraavasti
    ranskaa 14,3%
    espanjaa 33,1%
    saksaa 18,4%
    Espanja on myös poikien suosiossa, tytöt valitsevat kieliä selvästi enemmän.

    Ilmeisesti Ruotsissa ei moni jatka lukiossa yläkoulussa aloittamaansa kieltä vaan vaihtaa sen toiseen aloittavaan kieleen, koska tätä pidetään helpompana. Lukiossa siis keskitytään syventämään vain ruotsin ja englannin taitoja.

    Miksi suomenkieliset nuoret saavat pyyhkeitä kieliopinnoistaan, vaikka he näyttävät lukevan selkeästi enemmän kieliä:
    lähes kaikilla englanti ja ruotsi
    ranskaa 6%
    saksaa 10%
    ja lukiossakin on pakko syventää vähintään englantia ja ruotsia.
    http://tilastokeskus.fi/til/ava/2009/02 ... 01_fi.html

    Suomenkielisten kieliopinnot näyttäisivät näillä tilastoilla olevan raskaammat kuin naapurimaassa - mutta valitettavasti niissä ei ole sitä valinnanvaraa, jota löytyy Ruotsista.

    VastaaPoista
  4. Pakollista ruotsia siis aikaistetaan - vaikka iso osa oppilaista kuutosella tarvitsisi keskittymistä suomen kielen käsitteisiin.

    HBL ja muutama muu ruotsinkielinen lehti kirjoitti aiheesta jo tänään - suomenkielisessä mediassa ei sanaakaan. Ruotsinkielisellä puolella edellytetään myös ruotsin tuntimäärän nousevan kunhan esitys pääsee eduskunnan käsittelyyn.

    Miksei suomenkielisten toivetta valita vapaasti toinen vieras kieli ja sen alkamisajankohta kunnioiteta? Mikseivät meillä valistuneet vanhemmat lapsineen saa tehdä kielivalintoja, joita tehdään kaikkialla Euroopassa?

    VastaaPoista
  5. Keskustelu HBL:ssä on jatkunut nyt, kun tuntijakotyöryhmän ehdotukset ovat vuotaneet siellä julki:
    http://www.hbl.fi/text/inrikes/2010/5/28/d47580.php

    VastaaPoista